Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Suojapaikkoja on siis suurimmalle osalle suomalaisista.
Vertailun vuoksi Saksassa, jossa asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, on käytössä 579 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 480 000 suojapaikkaa.
Luvut kertovat, kuinka poikkeuksellisen laaja Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti tarkasteltuna. Tästä syystä suomalaisiin väestönsuojiin ja väestönsuojeluun on tultu tutustumaan eri puolilta Eurooppaa sekä muualta maailmasta.
Väestönsuojelun histroiaa
Suomen väestönsuojelun juuret ovat 1930-luvulla. Euroopan kiristyvä turvallisuustilanne ja ilmapommitusten uhka johtivat siihen, että myös Suomessa alettiin suunnitella väestön suojaamista sodan varalle.
Talvi- ja jatkosodan aikana väestönsuojelun merkitys korostui. Kaupunkeihin rakennettiin suojatiloja ja väestölle luotiin toimintamalleja ilmahälytysten varalle.
Sotien jälkeen väestönsuojelusta muodostui pysyvä osa suomalaista kokonaisturvallisuutta. Rakentamista ohjattiin lainsäädännöllä, minkä seurauksena väestönsuojia alettiin rakentaa järjestelmällisesti uusiin rakennuksiin. Nykyinen verkosto on syntynyt vuosikymmenten aikana määrätietoisen työn tuloksena.
Missä lähin väestönsuoja sijaitsee?
Väestönsuojiin siirrytään vain viranomaisten määräyksestä.
Kerrostalossa asuva
Taloyhtiöllä voi olla oma väestönsuoja tai käytössä voi olla yhteinen väestönsuoja lähialueella. Tieto löytyy taloyhtiön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä.
Rivitalossa asuva
Taloyhtiön käytössä voi olla oma väestönsuoja tai yhteinen suoja. Asia kannattaa tarkistaa etukäteen taloyhtiöltä.
Omakotitalossa asuva
Omakotitaloissa ei yleensä ole omaa väestönsuojaa. Tällöin on hyvä selvittää etukäteen lähin väestönsuoja ja tutustua oman kunnan varautumisohjeisiin.
Selvitä tänään
✅ Missä sijaitsee oma väestönsuojasi?
✅ Miten sinne kuljetaan?
✅ Tietävätkö myös muut perheenjäsenet sen sijainnin?
Tiesitkö tämän väestönsuojista?
Suomalainen väestönsuojelu herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Kuopion Savilahteen valmistunut Luola on yksi Euroopan moderneimmista väestönsuojista. Normaalioloissa se toimii liikunta- ja tapahtumakeskuksena, mutta poikkeusoloissa tilat voidaan ottaa väestönsuojakäyttöön jopa noin 7 000 ihmiselle. Luola on rakennettu kallion sisään, ja se toimii esimerkkinä niin sanotusta kaksikäyttöratkaisusta: sama tila palvelee sekä arjessa että poikkeusoloissa.
Kuopion Luolaan on käynyt tutustumassa vierailijoita eri puolilta maailmaa. Kansainvälisiä ryhmiä on saapunut muun muassa Pohjoismaista, Baltiasta, Puolasta ja jopa Japanista hakemaan oppia suomalaisesta väestönsuojelusta.
Suomessa väestönsuojat rakennetaan osaksi yhteiskunnan normaalia toimintaa. Siksi moni väestönsuoja toimii tavallisena päivänä liikuntatilana, varastona tai kerhotilana, mutta on tarvittaessa muutettavissa nopeasti alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.
