Tutkimuksen mukaan 54 % suomalaisista arvioi olevansa varautunut. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, mitä varautumisella oikeastaan tarkoitetaan? On eri asia olla varautunut kuin arvioida olevansa varautunut. Näiden kahden välillä on merkittävä ero. Varautumisesta käytävässä keskustelussa olisi tärkeää erottaa toisistaan koettu varautuminen ja konkreettinen varautuminen. Viestinnässä sanavalinnoilla on merkitystä, sillä ne vaikuttavat siihen, millaisena kansalaiset näkevät oman valmiutensa ja koko yhteiskunnan varautumisen tason.
Varautuminen ei ole pelkästään kokemus tai tunne. Se on konkreettisia tekoja, tarvikkeita, suunnitelmia ja kykyä selviytyä tilanteissa, joissa yhteiskunnan normaalit palvelut eivät toimi. Siksi varautumisen tasoa on usein hyödyllisempää tarkastella käytännön valmiuksien kuin oman arvion kautta.
Varautuminen ja selviytyminen eivät ole sama asia
Keskustelussa menevät usein sekaisin kaksi eri asiaa: selviydynkö 72 tuntia ja olenko varautunut? Nämä eivät tarkoita samaa.
Uskon, että valtaosa suomalaisista selviäisi 72 tuntia tilanteessa, jossa vettä ja ruokaa olisi niukasti saatavilla. Mutta entä jos samaan aikaan sähköt ovat poikki? Entä jos puhelinverkot eivät toimi? Entä jos vesiputki jäätyy talvella tai kotiin ei tule vettä useaan päivään?
Tilanne muuttuu välittömästi huomattavasti vaikeammaksi.
72 tunnin selviytyminen ei vielä tarkoita todellista varautumista. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että ihminen uskoo pärjäävänsä lyhyen häiriötilanteen yli.
Kentällä ja kodeissa näkyy hyvin erilainen todellisuus
Olen viimeisen vuoden aikana keskustellut varautumisesta lukemattomien suomalaisten kanssa tapahtumissa ja messuilla. Keskusteluista on jäänyt mieleen muutamia toistuvia havaintoja.
Ensimmäinen niistä liittyy sukupuolten välisiin eroihin. Kun kysyn pariskunnilta varautumisesta, mies vastaa usein nopeasti, että kaikki on kunnossa ja varautuminen on hoidettu. Nainen puolestaan saattaa saman tien todeta, ettei heidän kotinsa ole mielestään lainkaan riittävästi varautunut. On mielenkiintoista, että samassa kotitaloudessa tilanne voidaan nähdä täysin eri tavalla.
Toinen havainto liittyy ikään. Oma kokemukseni on, että aidosti hyvin varautuneita kotitalouksia löytyy useammin yli 50-vuotiaista. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä useammin varautuminen on jäänyt vähäiseksi tai sitä ei ole mietitty lainkaan.
Jos minun pitäisi arvioida keskustelujeni perusteella, kuinka moni kotitalous on oikeasti hyvin varautunut, luku olisi lähempänä joka viides kuin joka toista.
Todellinen testi paljastaa varautumisen tason
Oletko pohtinut miten oma kotitalous toimisi, jos normaalit palvelut eivät olisi käytettävissä viikon ajan?
Löytyykö riittävästi juomavettä? Miten ruokaa valmistetaan ilman sähköä? Kuinka tieto kulkee, jos internet ja puhelinverkot eivät toimi? Entä miten hygieniasta, lämmityksestä ja arjen perustoiminnoista huolehditaan?
Juuri näissä kysymyksissä näkyy ero koetun ja todellisen varautumisen välillä. Oman varautuneisuuden arvioiminen on helppoa, mutta poikkeusoloissa tarvittavan toimintakyvyn arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa. Varautuminen ei ole tunne, vaan kyky selviytyä silloin, kun normaali arki ei enää toimi.
Helatorstain jälkeinen perjantai oli hyvä muistutus
Kun 1,8 miljoonaa suomalaista kehotettiin pysymään sisätiloissa helatorstain jälkeisenä perjantaina, kyse oli lopulta melko lyhyestä tilanteesta. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos tilanne olisi jatkunut 72 tuntia? Entä viikon?
Monessa suomalaisessa kodissa olisi nopeasti huomattu, että ruokaa, vettä, tiedonsaantia tai käytännön toimintamalleja ei ole mietitty tarpeeksi pitkälle. Erityisesti kaupungeissa riippuvuus yhteiskunnan palveluista on suuri.
Juuri tällaiset tilanteet paljastavat eron koetun ja todellisen varautumisen välillä.
Loppusanat
Varautuminen ei ala siitä, että uskoo pärjäävänsä. Varautuminen alkaa siitä, että tietää, miten pärjää. Oletko sinä oikeasti varautunut? Kuinka kauan kotitaloutesi selviytyisi poikkeusoloissa? Entä viikko? Entä talvella?
Katrin Penttinen,
Kirjoittaja on Varoike Oy:n perustaja
Tutkimuksen on toteuttanut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. (2025). Kotitalouksien varautuminen ja kriisinkestävyys: Kansalaisten resurssit ja roolit häiriötilanteissa (SPEK tutkii 33).
https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2025/10/spek_tutkii_33_2025_10_27_v01.pdf
