Moni yritys puhuu vastuullisuudesta, työhyvinvoinnista ja henkilöstön arvostamisesta. Harvempi yritys kuitenkaan pohtii, mitä tapahtuu silloin, jos viranomaiset antavat sisälle suojautumisen kehotuksen kesken työpäivän tai poikkeuksellinen häiriötilanne estää normaalin arjen useiden päivien ajaksi. Jos kotona ei ole vettä, radioita, valoa tai perustarvikkeita, työntekijän ajatukset ovat väistämättä muualla kuin työtehtävissä.
Työpaikan varautuminen alkaa kotien varautumisesta
Yrityksissä tehdään paljon suunnitelmia liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Rakennetaan varmistettuja tietoliikenneyhteyksiä, hankitaan varavoimaa ja laaditaan kriisiviestintämalleja. Samalla saatetaan unohtaa yksi tärkeimmistä tekijöistä: ihmiset.
Jos työntekijän perheellä ei ole mahdollisuutta selviytyä häiriötilanteessa omatoimisesti edes muutamaa päivää, on vaikea keskittyä organisaation toiminnan turvaamiseen, jos ei tiedä miten omat lapset, ikääntyneet vanhemmat tai puoliso pärjäävät kotona.
Tästä syystä varautuminen pitäisi nähdä osana henkilöstövastuuta samalla tavalla kuin työturvallisuus tai työterveyshuolto.
Tarpeettomia yrityslahjoja on paljon, hyödyllisiä vähän
Suomalaiset yritykset käyttävät vuosittain suuria summia erilaisiin henkilöstölahjoihin. Jaetaan juomapulloja, huppareita, termosmukeja, suklaarasioita ja mainostuotteita, jotka unohtuvat nopeasti kaappien perukoille.
Samaan aikaan moni työntekijä elää kotitaloudessa, jossa ei ole hätäradiota, vesikanisteria, ensiapupakkausta tai mitään suunnitelmaa häiriötilanteiden varalle.
Eräs työnantaja ratkaisi asian poikkeuksellisella tavalla. Perinteisten kesälahjojen sijaan yritys hankki jokaiselle työntekijälle hätäradion. Lahja herätti ensin ihmetystä, mutta myöhemmin moni työntekijä kertoi pitävänsä sitä yhtenä hyödyllisimmistä työpaikalta saamistaan lahjoista. Hätäradio ei ollut hetkellinen huomionosoitus. Se oli konkreettinen investointi työntekijän ja tämän perheen turvallisuuteen.
Ajatus on yksinkertainen mutta vahva. Tarpeettomia lahjoja on paljon. Tarpeellisia huomattavasti vähemmän.
Voisiko työnantaja tarjota varautumispaketin?
Kysymys ei lopulta ole suurista summista. Moni yritys käyttää vuosittain enemmän rahaa markkinointituotteisiin kuin työntekijöiden varautumiseen. Kuvitellaan tilanne, jossa jokainen työntekijä saisi perustason varautumispaketin. Paketti voisi sisältää hätäradion, taskulampun, ensiaputarvikkeita, vesikanisterin ja muuta kotitalouden omatoimista pärjäämistä tukevaa välineistöä. Samalla työntekijöille järjestettäisiin lyhyt varautumiskoulutus, jossa käytäisiin läpi häiriötilanteiden perusteet.
Todellinen vastuullisuus näkyy ennen kriisiä
Poikkeusolojen aikana organisaation tärkein voimavara on edelleen henkilöstö. Mitä paremmin työntekijöiden kotitaloudet pärjäävät häiriötilanteissa, sitä paremmin myös yritys kykenee ylläpitämään toimintaansa.
Ehkä seuraava askel suomalaisessa varautumiskeskustelussa ei olekaan uusi kriisiviestintäsuunnitelma tai ylimääräinen varavoimakone. Ehkä seuraava askel on huomattavasti yksinkertaisempi. Työnantaja huolehtii siitä, että jokaisella työntekijällä on kotona edes perustason valmius selviytyä silloin, kun yhteiskunnan normaalit palvelut eivät ole käytettävissä.
Se olisi vastuullisuutta, joka näkyy vasta kriisin aikana, mutta jonka arvo ymmärretään silloin välittömästi.
